Hero of war

Sitähän tässä ollaan. Sotasankareita. Syöminen on sota, ja minä aion olla sen voittaja. En aio antaa ruoan hallita elämääni. Tänään en ole syönyt mitään, juonut vain kaksi kuppia kahvia! Täytyy juoda paljon paljon paljon vettä, ettei nälkä pääse salakavalasti iskemään. Kahvin kanssa oli tarjolla pullaa, mutta hah, en edes vilkaissut sinne päin. Tunnen itseni voittajaksi. Painokin oli laskenut kilolla eilisestä!

Ihana tyyli!

upea <3

Haluaisin aloittaa tanssimisen. Kuuntelin illalla mp3:sta ja tanssin peilin edessä. Läskit ällöttivät, mutta tajusin että loppujen lopuksi mulla kuitenkin on jonkinlainen rytmitaju. Olen aina häpeillyt tanssia esim. baarissa ellen ole todella, todella humalassa, koska olen kuvitellut etten osaa. Aina olen kuullut, että läskit eivät tanssi. Mikseivät? Dance your ass off on spesiaalithinspaaja ja osoittanut että tanssi on upea liikuntalaji minkä kokoiselle ihmiselle tahansa. Se on fyysisesti raskasta ja tuo hyvän mielen ja onnistumisen tunteen kuten ratsastaminenkin. Harmittaa kun ponilla on taas imppari jalassa, ressukka. En tahdo että se on kipeä. Kukapa sellaista haluaisi?

Tunnen oloni niin ihanan positiiviseksi. Tuntuu että onnistun kyllä! En aio jäädä sänkyyn makaamaan ja miettimään menneitä, vaan astelen kohti tulevaisuutta. Huomenna rupean taas etsimään töitä. Jossain vaiheessa pitäisi käydä lenkillä ja imuroida asuntoni. Se saa tosin odottaa iltaan, kun imuri on tällä hetkellä vanhempien autossa toisella paikkakunnalla.

Postauksen otsikko on tietenkin Rise Againstin upeaakin upeammasta samaa nimeä kantavasta biisistä.

Teitä on nyt jo viisi! Ihanaa sunnuntaita teille kaikille <3