Pain, pain, go away

Pelkoa, ahdistusta ja tuskaa. Viereisen vuoteen nainen panikoi, se puhuu ruotsia ja hölöttää. Mä kuuntelen musiikkia ja makaan sängyssä. Olin taas juomassa perjantaina, vaikka en olisi saanut. Nyt pyysin antabusta, koska tästä ei enää tule mitään. Olen juuttunut paikoilleni, pitäisi löytää suunta elämälleni, mutta kun vaan poljen paikoillani ja toistan koko ajan samoja virheitä.

Syömiset on mennyt huonosti. Tällä tarkoitan tietenkin sitä että olen syönyt ihan liikaa ja liikkunut aivan liian vähän. Olen lihonnut. Tuntuu pahalta. Yritän päästä vuoden loppuun mennessä kuuteenkymmeneen kiloon. Lupaan itselleni toteuttavani sen. Thinspiroin itseäni oikein kunnolla. Kaiken lisäksi tapasin nyt uudelleen yhden mukavan pojan, jonka kanssa en viime kerralla tajunnut vaihtaa puhelinnumeroja. Hyvä syy laihduttaa.

Olen edelleen täällä osastolla ja se on hyvä. Luulen, että täältä saan apua masennuksen hoitoon ja itsenäistymiseen. En osaa olla yksin. Olen harkinnut kissan ottamista, se voisi pitää mulle seuraa. Mutta toisaalta en halua muuta kissaa kuin Röllin, joka on mun vanhemmilla.

Rölli, rakkaus <3

Iloisiakin asioita kuitenkin on! Ostin H&M:n lasten puolelta 158 senttisen neuleen, joka on ihanan löysä. Se tuntuu hyvältä. Äiti ja lähisukulaiset sanoo koko ajan että pitää lopettaa laihduttaminen, koska vartaloni on täydellinen. Täydellinen?! Kukaan ei näe mua vaatteiden alta. Hirveät selluliitit ja läskiäläskiäläskiä joka paikassa. Kyllä ne vielä lähtee. "I am stronger than my fears". Go Superchick!

Syitä miksi haluaisin olla laiha 

• Olisin tarpeeksi kevyt, jotta poikaystävä voisi kantaa minua
• Kääntäisin katseita baarissa ja kaduilla
• Olisin tyytyväinen itseeni
• Kaikki vaatteet näyttäisivät hyvältä ylläni
• Olisin paljon itsevarmempi