lauantai 29. syyskuuta 2012

Swans of Hadley

Otsikolla ei taida varsinaisesti olla mitään tekemistä tämän postauksen kanssa, vaikkakin se on omalla tavallaan erinomaisen thinspaava, kun tietää sen merkityksen. *Sigh*, mutta se on salaisuus! En ole edes kehdannut bloggailla viime päivinä, koska syömiset on menny aivan miten sattuu. Oon syönyt mitä tahansa käteen on sattunut osumaan ja nyt edessä olisi tänään vielä kahdet syntymäpäivät, toiset on suvun juhlat ja siellä takuulla ihmetellään jos tyydyn tupakoimaan ja juomaan mustaa kahvia. Tarvitsen todellakin nyt thinspiraatiota, eihän tästä tule mitään.

Kaverille tekemäni kortti ja näyte varsin kauniista käsialastani (:D)


Onneksi olen joka päivä liikkunut edes vähän, maanantaina ja tiistaina olin tallilla, keskiviikkona kävin tanssimassa baarissa (jossa tuli sitten juotua ihan älytön määrä kaloreita...), torstaina kävelyä ja eilen ei tullut sitten oikeastaan liikuttua ollenkaan. Tänään ei kuitenkaan enää tehnyt mieli syödä: otin vähän äitin tekemää kalakeittoa mutta suurimman osan kaadoin vessanpöntöstä alas. Olen ylpeä. Tiedän lihonneeni, se ahdistaa ihan hullun lailla, mutta pidän kuitenkin pääni korkealla, tiedän että saan painoni putoamaan taas. Osittain tuota ruokahalun lisääntymistä aiheuttaa uusi iltalääkitys. Lopettaisin sen syömisen, mutta sen avulla saan nukuttua. Ristiriidat! Kohta saa ottaa laksat ja nesteenpoistolääkkeet käyttöön.

Asd, kyllä mä tästä vielä kutistun

Ahdistaa olla näin isokokoinen. Katselin äsken höyhenläisten kuvia ja varsinkin täydellisiä lantioita ja jalkoja. Voi kun minäkin vielä jonain päivänä olisin höyhen. Lumihiutale, joka sulaa pois kosketuksesta. Jouluun mennessä yritän pudottaa ainakin sen kymmenen kiloa. Tiedän että pystyn siihen! Tosin saatan kaivata melkoisen määrän tukea ennen kuin onnistun, koska näitä repsahduksia on viime aikoina ollut ihan liikaa.


Someday <3

Ihanaa viikonloppua kaikille höyhenille, olette rakkaita!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti